maanantai 16. huhtikuuta 2018

Naama aivan pöllyssä...

Nyt se sitten alkoi.... Nimittäin veneen kesäkuntoon laittaminen. Sunnuntaina aamupäivän askartelin kotona kaikessa rauhassa kun se sitten iski. Tämä iskun antoi Kipparinna sanomalla minulle "  voit nyt siirtyä venettä askartelemaan". Komento tuli lähes puskista vaikka ainahan se veneen laittaminen on mielessä.

Asiat jotka johtivat tähän pisteeseen alkoivat jo hiukan aikaisemmin. Olin tiskannut kattiloita sekä muita isoja tiskejä Roope-käsitiskiaineella. Tämän pitäisi olla ympäristöystävällinen kotimainen vaihtoehto ja toimivakin vielä. Siinä tiskatessa keskustelimme mm. muoveista ja aloin ihmettelemään tiskiaineen pakkausmateriaalia. Muovistahan puhutaan nyt lähes kyllästymiseen saakka ja olemme itsekin siirtyneet esim hunajassa lasipurkkeja suosivaksi. Siis miksei Itämeren parhaaksi tämäkin olisi lasia. Meillä lasipurkki kestää kyllä veneilykäytössä. Miten teillä muilla? Ja toki me kotona kierrätetään mutta, veneellä ei aina onnistu.

Koirien ulkoilutuksen jälkeen pääsin karkaamaan Suomenojan satamaan. Hetki meni jo pelkästään sataman ilmapiiriä aistiessa. Seuraavaksi katselin tyytyväisenä omin kätösin rakentelemaani Leaninaa peittävää katosta joka oli edelleen ehjä. Hetken nautiskelua jälkeen olisin jo aika kiivetä veneeseen. Keulan peitteitä hiukan syrjään ja tikkaita pitkin sisälle veneen kannelle ja veneeseen. Kaikki oli täälläkin kunnossa.

Hetken täällä tarkasteltuani tilannetta otin sähköjohtokelan esille ja aloin ujuttamaan johtoa kylven pressun alitse ulos. Sähköä tarvitsen kun alan hiomaan veneen mahonkikylkiä. Pitkään aikaanhan emme ole tätä päässeet itse tekemään ja nyt jo samaan aikaan haaveilen että pelkään tätä hiomista.

Hiominen ja lakkaaminen eivät oikeasti ole aivan suunnattoman aikaa vieviä ja isoja töitä. Kuitenkin tuohon projektiin tulee uppoamaan tunti jos toinenkin sekä hikipisaroita useamman litran verran. Haaveena olisi saada vene vesille toukokuun puolella valmiiksi lakattuna. Sisäisiä töitä voisi vaikka pahimmassa tapauksessa tehdä vaikka vielä vesillä ollessa.

Aloitin lopulta projektin takakajuutan seinämästä. Poistin lastalla ensin kaikki irtoavat lakkaukset joiden alla on joskus ollut kosteutta. Lähtivät helposti irti ja tämän jälkeen tartuin hiomapaperiin jolla aloin hiomaan tätä. Melkoisen raskasta hommaa käsipelillä kun en viitsinyt kytkeä konetta vielä laulamaan. Paljon tulee hiottua käsin vaikka koneellakin pääsee hiomaan vähintään runsaasti. Moni pienempi kolo on tehtävä käsipelillä kuitenkin. Ennen kuin aloitan tehokkaasti töihin on poistettava veneen päältä pressuja jotta saan tilaa ympärille työskentelyä varten. Lisäksi vastaisuudessa on muistettava suojautua hiomispölyltä kunnolla. Ja kerättävä pölyt pois heti imurilla. Nyt olikin naama melkoisessa hionta pölyssä...


Käytin ensimmäiseen käyntiin veneellä noin kaksi tuntia ja sain aikaiseksi suuntaa antavan "lukujärjestyksen".  Tästä on hyvä jatkaa matkaa kohti kesää. 

maanantai 9. huhtikuuta 2018

Kevät kohisten tulevi....

" Luulin, että tiesit sen, että olen luonas onnellinen
Luulin, että tiesit sen, kun katsoit minuun läpi hiljaisuuden
Luulin, että paljastun viimeistään silloin, kun:

Onnen kyyneleet takinkaulukseen, kuin tähti taivaalle putoaa
Onnen kyyneleet takinkaulukseen, kuin tähti taivaalle putoaa

Luulin, etten milloinkaan voi nähdä mitään kauniimpaa
Voi, tämä taivas, tämä maa. Voi, tämä tunne, jonka tuntea saan
Luulin, että lähdet, kun sä näät silmissä mun: "Sami Saari


Maaliskuu katosi ja ollaan jo pitkällä huhtikuussa. Paljon toimintaa on mahtunut viimeisiin viikkoihin. Valitettavasti veneilyyn on ollut vielä turhan viileää. Onneksi kävimme Kipparinnan ja lasten kanssa ulkoilemassa Kopparnäsissä maaliskuun lopussa. Aurinko paistoi ja jäällä oli porukkaa kävelemässä. Ensimmäistä kertaa katselimme maisemia täällä ja oli hieno paikka. Olemme kyllä veneilleet monesti ohitse ja yöpyneetkin alueen tuntumassa usein. Grillipaikalla oli mukavasti vielä hiillosta joten makkaran paistaminen onnistui hyvin.

Kannattaa lukea Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen sivuilta alueesta lisää. Mielenkiintoista tietoa ainakin minulle. Itse aina kuvittelen millaista täällä on aikanaan ollut, miten elanto on hankittu ja miksi tänne on aikanaan päädytty.

Meillä alkaa nyt tällä viikolla Family Cruiserin kevät askareet. Paljon yhteistä aikaa Kipparinna ja lasten kanssa toiveissa myös kevätkunnostuksen muodossa. Jos pääsisin itse ensin hiomaan kylkiä ja sotkemaan pölyllä venettä niin sitten yhdessä pääsisimme lakkaamaan sekä touhuamaan muitakin asioita. Nyt, siis onnelliset ihmiset siirtyvät kevään lämpöjen mukana ulos veneen kannelle. Autoon on jo kesärenkaat laitettu alle joten on siis aika huomioida rakasta perheen jäsentämme ( venettämme ).

 


maanantai 26. helmikuuta 2018

Flunssan parantelua

"Karhunpoika sairastaa... " vai miten se menikään. Nyt on tosiaan pidellyt pientä flunssaa ja ei ole päässyt tekemään kaikkea mitä haluaa. Loppuviikolla poikkesin Forsman tea myymälässä ja hain kotiin useampaa erilaista teetä. Ajatuksena oli löytää kesän veneilyä varten jokin uusi tai uusia tee-laatuja sekä flunssan koti hoidoksi. Pää meni oikein pyörälle kun vaihtoehtoja oli todella paljon. Joudun tekemään kyllä uuden matkan tänne Kipparinnan kanssa jotta saamme veneeseemme maukkaita tee-hetkiä. Mahdollisesti joudumme päivittämään teen tarjoiluastiankin.
Onneksi tee auttoi taudin taltuttamisessa ja pääsen tänään pitkästä aikaa kuntoilemaan. Tarkoitukseni on saada hiukan ryhtiä itseeni. Jalan leikkauksesta on jo tarpeeksi aikaa niin pystyn pitkästä aikaa panostamaan omaan hyvinvointiin. HALLUSSA! - hyvinvoinnin perusteet kurssi on ollut minulle ainakin erittäin motivoiva treenimuoto. Itselleni tämä  treenausmuoto sopii hyvin. Toivottavasti näkyy tuloksissa ja kallioilla kiipeily olisi mukavaa tulevana kesänä.
Jotain pientä Leaninaan on ajateltu kesäksi. Lämmitinhän meille jo saapui. Ja ohjeita olen selaillut ja pakkausta purkanut jo. Vaikuttaa erittäin hyvältä päätökseltä vaihtaa vanha lämmitin uuteen Planariin. Paljon on muutakin mielessä. Kipparinna on patistanut minua syystä tai toisesta talomme kellaritiloihin viettämään aikaa... Väittää että voisin tehdä veneeseen avotilaan uuden penkin ja ruokapöydän. En kyllä ole varma onko tuo oikea syy vai se kun ajoittain voisin pötkötellä sohvalla.  Näin toisella Family Cruiser veneilijällä uimatason ja sellainen on ollut meilläkin mielessä. Onko sellainen tulossa tänä keväänä vai seuraavana keväänä jää nähtäväksi.
 
Avotilaan ollaan suunniteltu penkkiä ja sen jatkoksi olemme ostamassa jääkaapin. Nykyinen jääkaappi on ajoittain turhan ahdas ja ei lisätilasta haittaa ole.  Päätä avattava on ollut hakusessa ja sellainen ilmeisesti nyt olisi löytynyt. Toinen vaihtoehto olisi päivittää vanha 40 litrainen 65 litraiseen kaappiin mutta kun se vanha vielä toimiin niin en jaksaisi myydä sitä pois. Viikonloppuna istuimme iltaa kuunnellen hyvää musiikkia ja katsellen netistä ensikesälle retkikohteita. Paljon kiinnostavia paikkoja löytyy ja innostus päästä veneilemään kasvaa kohisten. 
 




tiistai 20. helmikuuta 2018

Kylmän keskelle lämpöä...

"Yhä uudelleen ajattelen
pienet seikkaluni,
kun rannikon tuulen mukana ajelehdin
kajakissani
ja luulin olevani vaarassa.
Nuo pienet
pelkoni,
joita luulin niin suuriksi,
kun kaikki tärkeät asiat
minun oli saavutettava.

Ja kuitenkin on olemassa vain
yksi tärkeä asia,
tämä ainoa:
elää nähdäkseen majoissa ja matkoilla
suuren päivän joka koittaa
ja valon joka maailman täyttää. — Eskimoruno"
 
Vihdoinkin ulkona on oikeat talvilämpötilat. Vietimme lomaa Kuusamossa ja siellä oli jopa lämpimämpää kuin palattuamme kotiin. Juuri ennen lomaamme oli posti tuonut Teplostarilta Planar lämmittimen. Nyt ei tulevana kesänä tarvitse palella FamilyCruiserissamme. Kesä 2017 olikin tarpeeksi viileä kesä meille. Webastomme hajosi juuri kesälomamme alusta ja toimi vain silloin tällöin lomamme aikana. Siitä sitten heräsikin ajatus päivittää 1980-luvun lämmittimemme hiukan tuoreempaan. Ja laituriparlamenteissa tätä kehuivat kovasti järkeväksi valinnaksi. Planarin mukana tulivat kunnolliset ohjeet asennusta varten joten toivon saavani itse asennettua tämän laitteen. Saa nähdä miten minun käy.... Olen kyllä varautunut olemaan yhteydessä korjaajaan kun epäonnistun tässä.
Talven kohokohta on meidän taloudessa VeneBåt messut. Itselläni alkaa tällöin kevät vaikka talven parhaimmat pakkaset paukkuvat ulkona. Lapset vaativat pääsyä messuille mukaan ja mielelläänhän heidän ja Kipparinnan kanssa käymmekin täällä. Joka vuosi on hiukan erilaisia tarpeita messuille. Tänä vuonna olimme vain katselemassa veneitä ja varusteita. Itseäni kiinnostaa aina kaunis lakattu veneen pinta. Jaksan aina arvostaa sitä miten ihmiset jaksavat huolehtia veneistään vuodesta toiseen. Varsinkin vanhat puuveneet lämmittävät mieltäni. Monesti nämä vanhat veneet ovat lähes taideteoksia.  
 
Yksi tärkeä kohde messuille on viranomaisten piste. Painelimme tänne koko porukalla: Minä, Kipparinna, kaksi neitiämme sekä poikamme sekä kummipoikamme. Eli kolme aikuista ja kolme lasta, siis varsinainen lauma.

Aina vuosi vuodelta käymme täällä katsomassa rastit läpi. Tänä vuonna paikalla oli myös koira jota minä ja Kipparinna haastattelimme. Ennen keräsimme täältä kaikki eläinkortit matkaan mutta niiden keräily on vähentynyt lasten kasvaessa. Nyt Poliisien uusi vene herätti mielenkiintoamme enemmän kuin keräilykortit.  Poikamme ja Kummipoikamme tutustuivat tähän uutuuteen suurella mielenkiinnolla. Itse ajattelin tilannetta jossa itse tulisin tutustumaan tähän. Toivottavasti tulevana kesänä tekisivät valvontaa merillä missä itsekin pääsisin pysäytettäväksi. Kaikki viranomaiset tekevät tärkeätä työtä myöskin vesillä.
 Lopulta pääsimme katselemaan lasten mieleisiä veneitä. Poika ja kummipoika valitsivat mieluisimmat veneet itselleen. Valinta kohdistui tänä vuonna kuten usein ennenkin Targaan. Varsinkin tuo Targa 46 vaikutti koko porukan. Itselleni riittäisi toki paljon pienempikin malli.

Monessa veneessä tuli vierailtua ja paljon tuli haaveiltua.  Näillä kaikilla voisi tehdä vaikka kuinka runsaasti erilaisia retkiä. Luonnollisesti isot ja näyttävät veneet kiinnostaa laumaamme. Välillä jopa näen itseni ison luikuva runkoisen veneen ruorissa. Mutta silloinkin veneellä pitäisi olla jotain luonnetta...




 Marinon osastolla oli paljon kauniita veneitä. Siinä olisi koko perheelle oman värinen kesän kulkupeli. Tietäisi aina kuka on tulossa saareen kun veneen väri paljastaisi kulkijan. Itselläni on ensi kosketus Marino Mustangiin 1980-luvun alusta. Äitini kaverin mökillä oli tällainen vene ja matkasimme sillä pitkin Saimaata. Muistan ihailleeni vanhempiani kun he osasivat ajaa näin isoa venettä. Vanhin neitimme otti kuvan tästä veneestä ja Deittivene-mainoksesta poikakaverilleen. Saas nähdä miten poikaystävä innostuu ajatuksesta....



Olemme lähes koko veneily historiamme tukeneet Pidä Saaristo Siistinä toimintaa. Heidän tekemä työ on toivottavasti meille kaikille veneilijöille tärkeää työtä. Tänäkin vuonna kävimme moikkaamassa ständillä Valitettavasti punaiset pipot olivat loppu emmekä saaneet niitä vielä matkaan mukaan.

Mutta pikku hiljaa kylmä väistyy ja tilalle saapuu lämmin kesä. Tästä kesästä tulee pitkä ja lammin, eikö niin....

tiistai 30. tammikuuta 2018

Sydän talvea... ja venemessuja odotellessa

Talvella aika kuluu ajoittain madellen ja toisinaan todella vauhdikkaasti. Joskus talvella pääsee harrastamaan talviurheilua kuten luistelu. Pari viikkoa takaperin sattui kunnollinen ilma vapaa päiville ja pääsimme koko perheen voimin luistelemaan meren jäälle.

Vielä en itse olisi tohtinut mennä moneenkaan paikkaan jäälle mutta, Saaristokaupan päivityksistä huomasimme epävirallisen luisteluradan tiedot. Perille päästyämme rannalla ja radalla oli porukkaa runsaasti. Heti rannalle päästyä törmäsin vanhaan koulukaveriini joka oli myöskin tullut pidemmän matkan päästä luistelemaan. Me aloitimme ensin lennättämällä dronea ja kuvasimme radan videolle. Mielenkiintoista katsella tätäkin näin ilmasta. Täältä näkee hyvin mm. virtapaikat. Nämä ulkoilut on valmistautumista kesäkuntoon. Sisällä liikunkin sitten hiukan erilaisemmin....

 
Sain tänäkin vuonna arvottavaksi kaksi lippua Vene Båt - messuille. Messuillahan on tunnetusti kaikenlaista arvontaa ja kyselyä joten aloitetaan kysely jo ennen messuja.



Joten aloitetaan arvonta omasta blogistani. Arvon yhdelle onnekkaalle kaksi kappaletta messulippuja. On oma asiasi otatko seuraksesi kaverin vai kulutatko useamman päivän messuilla. Voittaaksesi nämä liput sinun tulee kommentoida tähän blogiin mitä sinä toivot venemessuilta . Osallistumisaikaa kommentointiin on perjantaihin 9.2.2018 klo 10 asti. Liput toimitetaan sähköpostitse joten on tärkeää laittaa Blogiin kommentit ilman omaa sähköpostiosoitettasi. Ja yhteystiedot sähköpostiin tahdenyhden@gmail.com
 
 

Kuva: Messukeskus
Ja onnetar suosi Mikko V. jolle laitettu sähköpostilla liput. Nauttikaa kaikki muutkin venemessuista.






tiistai 16. tammikuuta 2018

Uuden edessä...

Talvi on alkanut vihdoinkin. Ja uusi vuosi, nyt ollaan taas uuden edessä kuten joka tammikuu.  Tammikuun alussa oli aikaa perheen kanssa käydä kävelemässä. Aina alkuvuodestahan monella on mielessä ryhtiliike oman hyvinvoinnin suhteen. Itselleni on tärkeää ajan käyttäminen oman perheen ja ystävien kanssa. Tammikuun ensimmäisenä sunnuntaina aurinko paistoi todellakin mukavasti. Päätimme lähteä kävelemään perheen kanssa Suomenojalta rantoja pitkin, nautiskelemaan keskitalven auringosta. Espoon rantaraitilla oli melkoinen ruuhka. Kävelijöitä, pyöräilijöitä sekä juoksijoita oikein vilisi kävelytiellä.
Kävelimme Nokkalan Majakalle jossa oli lähes täyttä. Kattoterassilla ei näkynyt ketään toisin kuin aurinkoisina kesäpäivinä. Tunnelma oli mukavan rento ja tänne on aina mukava poiketa. Tosin tämä oli vasta toinen kohtaamisemme paikan kanssa. Hienoa kun tällaisia paikkoja on olemassa. Vielä kun saisi vastaavan paikan rantaraitin toiseen päähänkin. Soukka - Laurinlahti - Kivenlahti akselilta löytyisi varmasti asiakkaita myöskin laadukkaalle kohtaamispaikalle. Takaisin kävellessä aurinko paistoi naamalle ja  ruuhka oli kasvanut entuudestaan. Matkaa päiväkävelylle kertyi noin 7 kilometriä. Avointa merta oli mukava katsella ja haave Busterista heräsi henkiin. Olisi mukava päästä veneilemään myöskin talvella. Varmasti kylmää olisi mutta saarissa olisi rauhallista. Olen paljon nuorempana melonut talvella mutta ne ajat on nyt taakse jääneet. Muistan kuitenkin sen luonnosta huokuvan rauhan, äänet olivat hiljaisia ja meren liikkeet rauhallisia. Toki talvella on myös tuulista mutta, silloin en melonut.
 

Illalla ehdin vielä käydä koti satamassa katselemassa maisemia dronen kanssa. Lennättäminen oli kylmää touhua paljain käsin. Mutta kannatti käydä nauttimassa omasta rauhasta. Kotona odottikin sitten tyttären tekemä pitsa lämpimänä.


Pitkän tauon jälkeen päätin ryhdistäytyä. Nyt olisi aika ja mahdollisuus antaa itselleni hetki hyvinvoinnille. En näe itseäni yksinäisenä puurtajana kuntosalilla vaan pidän yhteisöllisyydestä myös urheilussa. Vanhan työkaverin suosituksesta päädyin TFW Kilo #Hallussa kurssille. Hiukan jännitti ensimmäisellä kerralla mennä paikalle. Miten minä tällainen "Gotletti" sulahtaisin joukkoon? Onneksi kaikki osallistujat olivat aivan tavallisia ihmisiä joten sitä pelkoa ei ollut. Koin pitkästä aikaa suurta iloa ryhmässä liikkumisesta. Mahdollisesti keväällä alkaa näkyä tuloksia omassa kropassa ja toiminnassa. On mahdollista että, minusta "Gotletista " kuoriutuu taas "Atletti". Ennen omaa treeniä salissa oli edellinen ryhmä ja jälkeemme tuli seuraava joten moni lisäkseni on löytänyt tämänkin hyvinvointi muodon. Vaikka aloitin tämän jatkan vesijuoksua säännöllisesti saadakseni nilkan rantakalliolla kulkemista varten kuntoon. Uimahallilla pääsen seuraamaan myös pojan vesipallo treenejä jotka ovat itselleni ainakin rankan oloisia.

 
 

tiistai 2. tammikuuta 2018

Ulkoilua rannalla..

 Monet eivät uskalla olla onnellisia, koska olisivat silloin vaarassa tulla onnettomiksi. "Martin Descalzo"
Vuosi 2017 oli päättymäisillään kun suuntasimme matkamme Porkkalanniemeen. Lähdimme matkaan Kipparinna siskon perheen kanssa. Vettä ei satanut ainakaan lähtiessä luontoon. Ilma oli kaunis mutta sateen uhka leijui päällämme. Päätimme mennä tällä kertaa grillaamaan hiukan eri paikkaan kuin yleinsä, eli nyt menimme Luotsiaseman viereen. Mahtavat kalliot ja maisemat. Tuijottelimme aikamme merelle ja mietimme mitä kaikkia tuttuja paikkoja täältä näimmekään. Inkoon piiput olivat näkyvissä ja tuttu merenselkä myöskin, Linlo oli myöskin lähellä. Linlossa varmasti pyrimme käymään kaudella 2018 veneellä ja ehkä jopa autolla.... Mutta tuo merelle tuijottelu on lähes terapeuttista toimintaa. Ajatukset lepäävät kun tuollainen kesyttämätön maisema on edessä. Aallokon äänet ovat parasta rentoutus musiikkia jota tiedän. Olisin halunnut lennättää Dronea täällä mutta, lentokieltoalue esti näiden maisemien tallentamisen ilmasta käsin.

Vuoden viimeiset nuotio makkarat maistuivat todella hyviltä. Pääsimme grillipaikalla edellisen grillaajan hiilloksia hyödyntämään. Ei muuta kuin makkarat tulille, kuksaan glögiä ja hyviä tarinoita perheen, kavereiden ja anopin seurassa. Nuotiopaikka oli todella hyväkuntoinen ja uuden oloinen. Ja heti meidän jälkeen sinne tulikin jo seuraava perhe. Kyllä meidän kelpaa kun monessa paikassa löytyy ilmaisia nuotiopaikkoja. Ja tämä luonto on kanssa hieno. Kalliota, metsää, kunnolliset polut jne. Kipparinna kulki polkujen ulkopuolella ja keräsi sieniä matkallaan. Pientä kävelyä ja jouluisten kinkkujen sulattelua tämäkin hetki. Loppu matkan kuljimmekin tuota isoa polkua pitkin tielle jonka varrella automme olivat ja vasta nyt alkoi sataa räntää päällemme. Oli mukava istua lämpimään autoon  ulkoilun päätteeksi. Olin kyllä päivän päätteeksi onnellinen tästäkin yhteisestä ulkoilu asiasta.


 Uudenvuoden aattona lähti poikamme SuperParkiin kuluttamaan ylimääräistä energiaansa serkkunsa kanssa. Itse vein pojat tuonne ja palasin sitten veneemme talvisäilytyspaikalle, Suomenojan venesatamaan. Family Cruiserimme makaa täällä peitteiden alla. Ja onneksi peitteet olivat kunnolla veneen yllä. Samalla sukelsin veneeseen tarkistamaan veneen kunnos sisäpuolelta ja hyvinhän siellä voidaan.

Täällä Suomenojalla pääsin vihdoin lentelemään Dronella yllä veneiden. Helppo tarkistaa näin lintuperspektiiivstä veneiden pressujen kunto. Yllättävän hyvin veneiden päällä olevat pressut ovat paikoillaan. Nyt olisi tarkoitus lennellä useamminkin eri satamissa ja luonnon helmassa.

Minulla hiukan alkaa nyt jo sormet syyhytä veneen kevät kunnostukseen. Jos talvi jatkuu näin vähä lumisena ja -jäisenä niin vesille pääsen pikaisesti, ehkä jopa toukokuun alussa. Olisi niin paljon tehtävää ja aurinkokin alkaa paistaa joka päivä pidemmän aikaa meille pohjolan asukeille.