Taas on aikaa vierähtänyt edellisestä veneily kerrasta. Ehkä aivan liikaakin, voisi sanoa. Hiukkasen alkaa tympimään tuo sade. Valitettavasti emme päässeet niinä kauniina päivinä liikkumaan veneen kanssa merellä. Näin syksyllä alkaa olemaan paljon kilpailevia asioita veneilylle. Välillä olisi kuulemma hyvä käydä Kipparinnan lapsuuden mökillä. Ja hyvää vaihteluahan tuo on veneilylle. Välillä on hyvä päästä haravoimaan maata ja tekemään polttopuita. Jotenkin olen aina pitänyt polttopuiden tekemisestä. Ja haravoinnista.... pidän siitä näin aikuisena toisin kuin lapsukaisena. Mökkimatkalla kiinnitimme huomiota moniin leikkuupuimureihin jotka tekivät töitä syys - lokakuun vaihteessa pelloilla. Paljon oli vielä viljaa puitavana. En itse muista edellisiltä vuosilta että tähän aikaan vielä pelloilla kulkevat pimeässäkin isot puimurit. Myöskin mökin pihalla oli satoa korjattavana. Viinimarjat olivat vielä erittäin maukkaita ja luumut kypsiä puissa. Hassua herkutella näillä lokakuun alussa.
Onneksi venerantamme on meidän kodin lähellä. Pääsee vaikka iltasella piipahtamaan katsomaan miten vene kelluu rauhassa laineilla. Osa oli jo selkeästi nostaneet veneet syksyltä suojaan ja toiset kuten mekin vielä haaveilevat parista viimeisestä veneily kerrasta. Meidän Leanina pääsee rannalle lokakuun puolessa välissä. Ja nyt siis ihan meidän kulmille. Samaan paikkaan kuin muutaman tuttumme vene nousee. Mukavampaa sitten yhdessä tehdä ensin syksyn työt pois. Lisäksi talvella kiva kun on useampia venekuntia vahtimassa satamassa ettei lumi ja pitkä kyntiset pääse tekemään tihutöitään.....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti