Safire Mökki mainos

maanantai 18. tammikuuta 2016

Köyhä ja kipeä, vai rikas ja vapaa?

Jos se mitä omistamme, on meidän vallassamme, olemme rikkaita ja vapaita. Mutta jos olemme omaisuutemme vallassa, olemme todella köyhiä.
- Edmund Burke

Välillä pistää mietityttämään miten minulla on varaa johonkin. Tai miksi huolehdin siitä mitä minulla tai perheellä on? Toisaalta joka vuosi kun katselee eri venesatamia voisi miettiä miten jollain on varaa jättää omistuksensa kellumaan jäiden puristuksiin. Nyt sunnuntaina käydessäni Suomenojalla katsomassa Albatross / Vilkasta katselin lähes surullisena satama-altaaseen, totesin siellä taaskin olevan useamman veneen. Rannalla käynnilläni oli tarkoitus tarkistaa veneen talvisäilytyksen kunto. Ei ollut lunta katolla vielä juuri ollenkaan. Ja katoksen sisälläkään ei ollut lunta. Eikä ollut tuttujenkaan veneillä mitään hätää.  Kyllä kannattaa seurailla kauden aikana veneen kuntoa, ettei tuo talvi pääse tekemään tuhoja veneelle. 

Kaverit jotka etsivät venettä itselleen ovat valittaneet veneen omistajien väliinpitämättömyydestä. Vene, joka ei ole kuitenkaan ihan pieni investointi jätetään huonolle huolenpidolle. Myynnissä on veneitä jotka on rakenteeltaan heikossa kunnossa johtuen väliinpitämättömyydestä. Näiden omistajat ovat varmaan rikkaita ja vapaita. Itse olen vissiin köyhä.... Taikka haluan pitää huolta omistamistani asioista. 

Nyt alkaa päivä olla jo vähän pidempi kuin  joulun korvilla. Itse ainakin olen huomannut valoisuuden lisääntymisen oman virkeyden lisääntymisellä. On hienoa huomata saavansa itseen lisää virtaa tuosta valoisuudesta. Mutta virtaa saisi nyt myös veneiden akkuihin Espoon satamissa.ainakin meillä Espoossa on sähköt päällä akkujen lataamista varten 29-31.1.2016 (Muistutuksena sähkön käytön säännöt: Suurin virtamäärä on 10 A eli noin 2 400 W. Sähköä ei saa käyttää veneiden lämmitykseen. Sähkön käyttö ilman valvontaa on kielletty.) 

Tässä tehdään sähköä mm. meidän veneiden akkujen lataamiseen. Ehkä tuon voimalaitoksen tekemä sähkö ja kaukolämpö on tärkeämpiä lähialueiden asukkaille kuin meille veneilijöille. 


 Mutta kyllähän on saatu myös nauttia kauniista ulkoilu ilmoista. Askeleet veivät taas viikonloppuna merelle vaimon siskon perheen kanssa luistelemaan . Lahdella on joku aurannut pienen luistelu kentän ja tässä olikin hyvä olla. Itse lapioin lunta sivuun ja sain näin itselleni virtaa lisää vaikka kyllä sitä kuluikin. Koirat olivat todella mielissään kun saivat ravata vapaina vierellämme ja kaivella lunta.




4 kommenttia:

  1. En voi käsittä minäkään, että jollain on varaa jättää vene vesille talveksi. Me kanssa ravataan vähintään parin viikon välein katsomassa, että venhollamme on kaikki hyvin. Mukavahan sitä on käydä moikkaamassa =D.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Välillä on jopa tunne että, vene on yksi perheenjäsenistä. Sen kanssa jaetaan iloja sekä huolia. Pitäähän häntä käydä tervehtimässä kuten lasta joka ei enään asu kotona....

      Poista
  2. Samaa olen miettinyt kun olen nähnyt veneitä jäissä... Haluan aina ajatella, että asiaan täytyy olla hyvä syy. Vaikken tietenkään inhimillistä tragediaa toivo kellekään, niin jotenkin mimulla on taipumus ajatella, että on varmaan tapahtunut jotain kun on vene jäänyt nostamatta. Vaikka meidän taloudessa ollaan hieman huolimattomia välillä, niin ei ole vene jäänyt koskaan nostamatta. Hyvä kirjoitus, kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos,
      melkoisen usein hylätyiden veneiden takaa löytyy jokin tragedia. Sairausta, kuolemaa, konkurssi taikka jokin muu suuri huoli. Silti ennen kuin saa tietää koko tarinan veneen takaa ei voi kuin ihmetellä jäissä olevia veneitä:(

      Poista